Näkökulmia klassikkoon

Klassikkoa voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Näkökulmaa ei tarvitse valita ennen lukemista, sillä jokin asia voi kuin itsestään kiinnittää lukiessa huomiosi ja haluatkin kirjoittaa siitä. Näkökulman valintaa tarvitaankin viimeistään silloin, kun alat kirjoittaa teoksesta esseetä.

Seuraava linkki esittelee muutamia näkökulmavaihtoehtoja.

Muita mahdollisia näkökulmia ovat myös seuraavat:

–          Päähenkilön kehittyminen:

  • Millainen on kirjan päähenkilö? Onko hän sankari? Muuttuko hän ihmisenä teoksen aikana? Kuinka paljon ja mihin suuntaan? Mitkä asiat saavat aikaan kehityksen ja muutoksen?
  • Mitä päähenkilö ja hänen mahdollinen muutoksensa edustaa (esim. arvo/ihanne vai symboloiko hän jotain)?

–          Oma lukukokemus:

  • Piditkö kirjasta? Miksi? Miksi et? Mikä siinä ärsytti/ihastutti? Miten teos kosketti sinua tai vaikutti sinuun? Mikä teoksessa erityisesti puhutteli sinua?
  • Mitä teos laittoi sinut ajattelemaan?
  • Voiko teoksen lukemista pitää elämyksenä? Miksi/Miksei?

–          Tyyli:

  • Millainen on teoksen tyyli?
  • Mitä tyylivalinta kertoo? Onko se kannanotto? Onko se aikakaudelle tyypillinen vai jotain uutta?

–          Taustalähtöisyys:

  • Pohdit ja tulkitset teosta suhteessa kirjailijan elämäkertaan ja teoksen ilmestymisaikakauteen.
  • Millaisen vastaanoton teos aikanaan sai ja miksi? Huomaatko teoksessa vaikutteita ilmestymisajan yhteiskunnasta, arvoista ja asenteista? Miten ne vaikuttavat teoksen sanomaan/tulkintaan?

–          Kirjallisuushistoriallinen näkökulma:

  • Mitä tyyli- ja aikakautta teos edustaa? Miksi juuri sitä? Millaisia vaikutteita muilta tyylikausilta tai muista teoksista siinä näkyy?
  • Tutustu kirjallisuuden tyylikausiin erilaisten kirjallisuuswikien kautta (huom. muista lähdekritiikki!): Tyylikaudet (pääkaudet) Tyylikaudet 2 (tarkempi jaottelu)

–          Yhteiskunnallinen näkökulma:

  • Kirjoja ei koskaan kirjoiteta tyhjiössä vaan vallitsevat olot heijastuvat niihin jollain tavalla. Millaisen kuvan yhteiskunnasta teoksesi antaa? Kuvaako se ilmestymisajan yhteiskuntaa vai jotain kuviteltua (jos jotain kuviteltua, voisiko sen silti jotenkin nähdä kannanottona ajan yhteiskuntaan)?
  • Miten yhteiskunta teoksessa näkyy? Miten sitä kuvataan? Mitä siitä halutaan sanoa?
  • Millaisen kuvan teos antaa maailmasta? Millaisia arvoja ja kannanottoja siinä on?

–          Vaikuttamisen näkökulma:

  • Kirjallisuus on yksi vaikuttamisen keinoista, koska tarinoilla on vahva voima mielikuvien ja tunteiden muokkaamisessa. Kirjallisuus vaikuttaa niin, että se nostattaa keskustelua asioista ja ilmiöistä, jotka ovat yleisessä tiedossa mutta lakaistuna syrjään.
  • Pyrkiikö lukemasi teos vaikuttamaan? Jos pyrkii, kehen ja miten? Tarjoaako se ratkaisua?

–          Intertekstuaalinen näkökulma:

  • Intertekstuaalisuudella tarkoitetaan tekstien yhteyksiä toisiinsa eli tekstien välisiä viittauksia. Länsimaisessa kirjallisuusperinteessä tavallisimpia viittauskohteita ovat Raamatun kertomukset ja symbolit sekä antiikin myytit ja hahmot (ks. Harry Potterin myytit ja olennot -visa). Viittaukset voivat kohdistua myös muihin taiteenlajeihin, kuten runouteen, draamaan ja maalaustaiteeseen. Myös viittaukset muista teoksista tuttuihin henkilöihin, paikkoihin tai tapahtumiin tai jopa jonkin teoksen tyyliin ovat intertekstuaalisuutta.
  • Intertekstuaalisilla viittauksilla yleensä kommentoidaan muita teoksia (esim. viitataan samankaltaisuuteen tai parodioidaan alkuperäisteosta). Niiden kohdalla on hyvä kuitenkin pysähtyä ja miettiä, mitä niillä halutaan sanoa ja mitä lisää viittaussuhteen ymmärtäminen tuo teoksen tulkintaan.
  • Esimerkki intertekstuaalisuudesta: Bridget Jones -sarjassa seurataan Bridgetin ja Mark Darcyn suhteen vaivalloista alkua ja etenemistä. Suhde vertautuu Jane Austenin Ylpeyteen ja ennakkoluuloon, jossa Elizabethin ja Mr. Darcyn rakkaus on yhtä hankalaa. Onko Bridget Jones siis nykypäivän Ylpeys ja ennakkoluulo?
  • Lisää tietoa intertekstuaalisuudesta: Intertekstuaalisuus ja Essee Simpsonien intertekstuaalisuudesta
  • Etsi lukemastasi klassikosta viittauksia muihin teksteihin. (Huom! Älä turhaudu! Mitä enemmän luet, sitä helpompaa intertekstuaalisten viitteiden löytäminen on!) Miten pohjatekstin tunteminen muuttaa tulkintaa?

Jotkin esitellyistä näkökulmista ovat hyvin lähellä toisiaan. Voit vapaasti poimia niistä omaan klassikkoosi sopivimmat kohdat, kunhan muistat, että valitset ennen kirjoittamista jonkin näkökulman, sillä kaikkea klassikostasi et millään ehdi -etkä jaksa- analysoida.

P.S. Jos haluat saada käsitystä teoksesi ilmestymisajasta, Ylen Elävästä arkistosta voi olla apua. http://yle.fi/elavaarkisto/index.html

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: